Petanquen Erikoisseura Espoon Sivukuula ry (PEESI)

Klossivahti

 

PEESI ry:n Kuulasivut-lehdessä julkaistujen petankkipakinoita pahimmat:

Petanque, sorakenttien shaque
Origami eli joulukoristelun huipentuma
Petankistit muuttotouhuissa
Maailma on peesi. Filmaaminen. Teikkaus
Rättipetankki. Misääripetankki. Kontaktipetankki. Epätarkkuusperiaate
Minäkö muka treenannut? Kuri
Tervettä kiertoa trippelikuuliin
Tee Kuulasivuista hauska hattu. Petankistin muistisääntö

 

Petankistit muuttotouhuissa

Petankisteja voi yksinkertaistaen pitää veikeänä Homo sapiens sapiensin alalajina, mutta pitemmälle ehtineet bongarit jaottelevat petankistit vielä käyttäytymisen ja ilmiasun mukaan tarkemmin heimoihin ja lahkoihin. Klossivahdin palsta toimii tällä kertaa pikakurssina petankistien bongaukseen.

Muutto


lintu
Tiedot petankistien muuttomatkoista ovat vaillinaisia. Rengastusten ja amalgaamipaikkoihin piilotettujen Supolähettimien avulla tiedetään että ainakin osalle kaukomuuttajista riittää lyhyt talvehtiminen Kanarialla ja muualla Andalusiassa. Andalusian määritelmänä käytetään tässä Ludvig XIV:n lausahduksen ”Valtio olen minä” alenevan polven perillistä ”Andalusia on siellä missä talvehdin” (Laukkanen - Nieminen - Taipale: Andalusia, Open Questions, PetaPress, 1995).

Osa petankisteista on ns. paikallismuuttajia ja niiden muuttohalukkuus riippuu hyvin paljon ruokatilanteesta. Paikallismuuttajiin kuuluvat mm. lisenssisieppo (Ficedula licensis) ja älli (Clangula intelligensis).

Parveilu

Petankistien parveiluaika alkaa toukokuussa, kiihtyy huippuunsa heinäkuussa. Parveilu ei näytä liittyvän muuttoon vaan jonkinlainen kuulien kanssa käytävä soidin- tai muu kilpameno on tuolloin kyseessä. Tänä kesänä tiheimmän parveiluviikon odotetaan sattuvan heinäkuun ensimmäiselle viikolle Lahden Matkustajasatamaan.

Lajinmääritystä

Käymme tässä läpi muutamia petankistilajeja ja yleisemminkin seikkoja joilla lajimääritystä kannattaa opetella.

Tavastiakaro (Conclus haemis)
Legendaarinen laji, joka on yleistymässä. Vastaa ivanaurulla kysymykseen ”miks ne ampuu”. Karvoitus peittyy usein jalkapallojoukkueen pelipaitaan. Sekoitetaan helposti Salakaroon (ks. seuraava)

Salakaro (Conclus conclus)
Heittoja säestävät luonteenomaiset peräkkäiset ”tuu-hvit” –huudot (tulee alunperin ranskan kielen vitheaux-sanasta: väistäen, ohittamalla).

Ta-kana (Cotcothut longis)
Asetusheiton säännöllisesti pitkäksi heittävä laji. Päästää korkeaa sirittävää ääntä, joka ei ole laulua, vaan ääni syntyy takajalkojen hankautumisesta tuulipuvun lahkeisiin. Usein vanhempien henkilöiden on vaikea erottaa ta-kanan siritystä. Käyttää tuulipukua ympäri vuoden. Muodostaa löyhiä sidoksia (”joukkueita”) mm. toukovierittäjien (Rullii rullii) kanssa. On sukua kaakanalle (Cotcothut savolaxis).

Salamanakkeli (Tsupatsupa kimii)
Tämä laji pyrkii pääsemään kuulistaan parveilumenoissa eroon mahdollisimman nopeasti ja onnistuu.

Kuhanheittäjä (Tsupatsupa randomis)
Kuhanheittäjän nimi tulee lajin tyypillisestä ääntelystä, joka kuulostaa ikäänkuin se sanoisi ”kuhan tässä heitellään”.

Tasapelikaani (Pelecanus justiis)
Laji ei yleensä mittaustilanteessa pysty erottamaan mikä kuula on lähin.

Espoon sivusuula (Petanca vanca)
Uljaimmat koiraat ja makeimmat tiput.

Tietää Klossivahti

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Peesi = Petanquen Erikoisseura Espoon Sivukuula ry . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .



PEESI:n pääsivu

Yhteystietoja
Hallitus
Tilinumero

Pelaajat
Ketäs meitä onkaan?

Saavutuksia
Kisamenestys arvokisoissa
Muut kisat

PEESI-Trippelit
Kisatulokset 1997-

Vuoden pelaajat
PEESI:n Vuoden pelaajat 1997-

PEESI:n laulut
Petankkiaiheisia lauluja

Klossivahti
Salaperäisen Klossivahdin puolilegendaariset pakinat

Galleria
Kuulakuvia sivuvalossa